
Sade ropisee kohdatessaan sateenvarjon keltaisen pinnan. Siitä kuuluu miellyttävää ääni, musiikkia.
Tyttö astuu lätäkköön ja hymyilee autuaasti. Tytön jalat pysyvät kuivina, lämpiminä, koska hänellä on kumisaappaat. Keltaiset kumisaappaat.
Kaupungin kadut ovat tyhjillään. Vain tyttö, pieni enkeli, tanssahtelee läpi harmaan sumun. Hänellä on yllään keltainen sadetakki, keltaiset kumisaappaat ja kädessään hänellä on keltainen sateenvarjo. Väriläiskä tummassa illassa. Iloinen pilke synkässä maailmassa.
Taloista ja mainoskylteistä loistavat valot saavat tytön haltioihinsa. Ne valaisevat tytön kasvot ja hän on kaunis. Hän hymyilee valoille, kaupungille, sateelle ja jatkaa matkaansa.
Tyttö nauraa itsekseen. Hän pinkaisee juoksuun, loiskii läpi kuran ja veden. Iloitsee ihmisten puolesta, ihmisten, jotka eivät osaa eivätkä ymmärrä iloita elämän pienistä asioista, ihmisten, jotka ovat sokeita.
Tyttö nauraa itsekseen. Hän pinkaisee juoksuun, loiskii läpi kuran ja veden. Iloitsee ihmisten puolesta, ihmisten, jotka eivät osaa eivätkä ymmärrä iloita elämän pienistä asioista, ihmisten, jotka ovat sokeita.
Sillä tyttö on enkeli, keltainen enkeli, joka rakastaa maailmaa sen kaikkine vikoineen.

Positiivinen pohjavire koko ajan ankeassa infrastruktuurissa.
VastaaPoistaheiiii nainen ♥ ajattelin just ite laittaa cassien kuvan ja kirjotella :D vitu symbioosi. ihana teksti ♥ nättiä nättiä nättiäää ♥
VastaaPoista