6.9.2009

Pimeässä lausutut toiveet

Seison suihkussa, pimeässä. Ainoan valon luo oven alta tuleva kapea kaistale.
Pimeässä on hyvä olla. Silloin ei näe itseään vessan peilistä. En halua nähdä rumia kasvoja, itkemisestä punaisia silmiä, niitä kasvoja, jotka oli niin helppo pettää, jättää ja hylätä.

Pimeässä on hyvä olla. Voi puhua asioita, joita ei valossa tohtisi. Kuiskata haaveitaan kuuroille seinille, lausua toiveita, joita ei halua kuultavan.

Enkelit ovat kaikonneet luotani, ja minun on kylmä.

Suihkussa lämmin vesi valuu iholleni. Se on ainoa asia, mikä minua enää lämmittää. Lämpö tuntuu hyvältä. Siksi seison suihkussa, pimeässä, tunteja, tunteja peräkkäin.

Jotta minun olisi taas lämmin.

1 kommentti:

  1. aaaa ihan tajuttoman nättiä ♥ jotenki ku tietää senkin mistä tää haikee tunnelma kumpuaa ja sillee. Otsikko on kaikkein ihanin ♥ Ahdistus on nättiä.

    VastaaPoista

Kerro jotain kivaa