Makasit pöytää vasten ja katsoit
minua sen yli. Se muistuttaa minua kuvasta, jonka näin vuosia sitten, jota
käytin tässä blogissakin. Minun on pakko etsiä tuo kuva ja teksti käsiini.
Kuusi vuotta vanha teksti. Kylmät
väreet kulkevat ihollani. Minulla ei ollut tuolloin vielä ainoatakaan aavistusta,
harmainta hajua tai vähäisintäkään vihiä sinusta. Mutta minä kirjoitin sinusta.
Tuo teksti on mitä ilmeisimmin kirjoitettu sinusta, se kertoo meidän
elämästämme.
Kaikki oli liian suurta ilman
sinua silloin ja se on edelleen totta. Onneksi nyt tiedän, että tulet luokseni.
En ole yksin kauaa, pian sinä olet taas sängyssä vieressäni, eikä se tunnu enää
liian suurelta. Kaikki on niin kuin pitää.
Haaveet käyvät joskus toteen.
