Asiat muuttuvat vinhaa vauhtia. Vuosi, joka mateli on nyt takanapäin. Värit ovat kirkkaampia, hymy ei tunnu enää irvistykseltä. Selvisin pahimmasta.
Tulevaisuus, josta ennen haaveilin, jota odotin ja johon kaipasin on nyt tässä. Se ei ole saman mallinen, muotoinen tai näköinen kuin kuvittelin. Siinä on jotain parempaa ja jotain huonompaa sekä jotain täysin odottamatonta. Mutta se on minun näköiseni.
Matelevan vuoden jättämät haavat ovat vielä auki. Silti paranemisprosessi on alkanut.
Uusi kaupunki, uudet ihmiset, uudet kahvilat ja kuppilat. Elämä voittaa taas.
