Mummille

Kumara ryhti. Pyörätuoli. Jalat roikkuvat, et jaksa nostaa niitä tuille.

Ilahdus. Hymy nousee kasvoille. Tuo tuttu hymy, joka vain säilyy ja säilyy. Vaikka väsymys painaa ryhtiä edelleen alemmas.
Hymy väräjää, paitsi jos huomaat jonkun katsovan. Kohteliaisuushymy.

Haluaisin sanoa, että ei sinun tarvitse hymyillä, ei sinun tarvitse jaksaa, ei tarvitse olla kohtelias tai ajatella muita. Olet tehnyt niin koko ikäsi. On sinun vuorosi ajatella itseäsi.

Haluatko jatkaa vai mennä jo?

Tahtoisin vain, että osaisit ajatella itseäsi. Tee, ole, toimi niin kuin on sinulle hyvä.

Ihanaa jos jäät, jos lähdet, meille tulee ikävä. Mutta haluan, että sinulla on hyvä.

Rakastan sinua mummi.

Makeat kesäillat

Kesäiltana sinä olet suudellut minua makeilla huulilla.
Yksi ja kaksi kertaa.
Ja minä teen teestä makeaa hunajalla ja sokerilla
Kolmannen neljännen ja viidennen kerran. 

Kesäillat. Yksi ja kaksi.
Ne ovat lyhyitä ja täynnä rakkautta.

Kesäillat kestävät ikuisuuden ja itsensä uneen itkeminen vie viisi vuorokautta.
Kuudentena suutelet minua makeilla huulilla
ja minä en tarvitse teetä.  

Kun teksti käy toteen

Makasit pöytää vasten ja katsoit minua sen yli. Se muistuttaa minua kuvasta, jonka näin vuosia sitten, jota käytin tässä blogissakin. Minun on pakko etsiä tuo kuva ja teksti käsiini.

Kuusi vuotta vanha teksti. Kylmät väreet kulkevat ihollani. Minulla ei ollut tuolloin vielä ainoatakaan aavistusta, harmainta hajua tai vähäisintäkään vihiä sinusta. Mutta minä kirjoitin sinusta. Tuo teksti on mitä ilmeisimmin kirjoitettu sinusta, se kertoo meidän elämästämme.

Kaikki oli liian suurta ilman sinua silloin ja se on edelleen totta. Onneksi nyt tiedän, että tulet luokseni. En ole yksin kauaa, pian sinä olet taas sängyssä vieressäni, eikä se tunnu enää liian suurelta. Kaikki on niin kuin pitää.

Haaveet käyvät joskus toteen.  

      

Kesäyöt

Alkukesän hiljaiset yöt. Kello on kolme tai neljä ja sitten välillä aamukuusi. Luonto heräilee tai on ollut valveilla aina, mistäs minä tietäisin. Olen vain vierailija tässä taianomaisessa maailmassa. 

Ympärillä pellot kumpuilevat ja maisema on kuin Teletappimaassa. Taivaalla ei hymyile vauva-aurinko. (Mitäköhän sekin ihminen ajattelee nykyään ensimmäisestä tv-esiintymisestään?) Taivaalla loistaa kuu. Se on paljon lähempänä ja paljon suurempi kuin luulinkaan.

Jossain vaiheessa aurinko nousee kilpailemaan huomiosta kuun kanssa. Sen valo on aamuisin kirkkaampaa. Sokaistun, kunnes sukellan tuuheaan kuusimetsään - peikkometsän uumeniin. Rahoittava hämärä ympäröi hetkisen. 

Kun päivä valkenee ja ihmiset ryhtyvät päivän puuhiin, minä käyn nukkumaan. Herään vasta keskipäivän jälkeen, juon kahvini, luen paljon. Vaellan päämäärättömästi niin ajatuksissani kuin asunnossakin. Olen rakastunut enkä pysty keskittymään. Yö, tuo salaperäinen viettelijätär, on varastanut sydämeni, kuten niin monen ennen minua. 


Ennen ajattelin, että Suomen kesäpäivät ovat kauniita, mutta nyt tiedän, etteivät ne vedä mitenkään vertoja öille.
 

Yksi ainoa harmaa

Miksi elämäni on niin väritön ilman sinua?

Muistan, ettei se ennen ollut. Silloin kauan sitten, kun olit vasta haave. Miten sinun värikkyytesi, yhteisen elämämme sateenkaari on muuttanut minuuteni niin harmaaksi? Kanssasi koen kaikki värit tummista sävyistä neonväreihin. Toiset ovat haalean haikeita toiset taas kirkkaita ja elämäniloisia.

Koinko noita värejä, kaikkia niiden sävyjä koskaan yksin? Eivätkö värit silloin ennen olleetkin tasaisempia? Tuttuja tasapaksuja sävyjä, mutta värejä kuitenkin?
Sinun kanssasi värit ovat harvoin tasapaksuja. Ne voivat olla likaisen paskanruskeita mutta välillä ne taas ovat niin kirkkaita ja vivahteikkaita että silmiin sattuu.

Omat tasaiset värini ovat kadonneet. Ilman sinua minulla on vain harmaa. Yksi ainoa harmaan sävy.

Kesä on tulossa

kahvin maku, tuttu ja turvallinen.

oman vivahteensa, mausteensa, siihen luo

uusi miljöö.

laituri.

järven liplatus.

vaikka tuuli on vielä kylmä

aurinko porottaa

lämmittäen koko kehon.

härkälinnut keskustelevat. nauran niiden mukana.

kesä on tulossa. 

illalla kuulen kevään ensimmäisen käen kutsun.

kukkuu x 8

tärkeintä koko maailmassa

Punaista hämäryyttä.

Nestemäinen musiikki ympäröi meidät hiljaisuudellaan. 

Sydämesi syke on 

äännekkäintä 

voimakkainta

tärkeintä koko maailmassa.

Ollaan tässä

näin

ikuisuus.

eikä sekään riitä